Harrastukset

Agility

Tyynen kanssa kokeilimme alkuvuodesta 2013 vähän kaikkia lajeja. Labradorinnoutajakerhon agilitykursseihin kuitenkin ihastuimme molemmat, oli menoa ja meininkiä ja treeneissä ei ollut tylsää. Myös Miina aloitti harrastuksen jo pikkupentuna.

Tyyne on myös osallistunut kolmena vuonna Labradorinnoutajakerhon epävirallisiin agilitykilpailuihin ja aina on kotiin tuomisena ollut pokaali. Kaksi voittoa ja yksi kolmas sija omassa luokassaan. Tyyne ja Miina osallistuivat epäviralliseen Agirotuun labradorinnoutajien möllijoukkueessa kesällä 2016.

Pukkilaan muuton ja koirien ikääntymisen seurauksena agility on jäänyt, mutta hauska harrastus se on, labbikselle ehkä matalammilla korkeuksilla.

Tyyne puolivuotiaana labbiskerhon epävirallisissa kisoissa putkiluokassa, voitto tuli!
(c) Vilhelmiina Pironetti


Mejä

Mejä eli metsäjälki on oikein sopiva harrastus labbiksille. Ideana on jäljitellä tilannetta, jossa haavoittunut hirvi tms. juoksee metsään ja koiran pitää jäljestää mihin hirvi on mennyt. Harjoituksissa käytetään useimmiten veristä sientä, jota laahataan maata pitkin. Koira jäljestää ohjaajansa kanssa aiemmin tehdyn jäljen ja jäljen päähän laitetaan useimmiten esimerkiksi hirven tai peuran sorkka. Mejässä käytetään valjaita ja pitkää liinaa.

Kaikki labbikset harrastavat meillä Mejää, kokeisiin asti ovat päässeet Miina valioksi asti ja Tyyne pari kertaa kokeilemaan. Tyynellä uinti-into tuppaa olemaan suurempi kuin jäljestysvarmuus. 

Nome

Noutajien rodunomaisista kokeista käytetään puhekielessä yleisesti sanaa Nome. Se pitää sisällään:
NOU - Noutajien taipumuskoe
Nome B - Riista on etukäteen pyydettyä, kylmän riistan koe.
Nome A - Kokeessa noudetaan kokeen aikana ammuttua riistaa, eli lämmintä riistaa.
Working Test - Kokeessa ei käytetä riistaa, vaan ainoastaan dameja eli noutoesineitä.

Meillä harrastus tältä osin alkoi syksyllä 2014. Kävimme noutajien taipumuskoe eli taipparikurssilla ja sen jälkeen alettiin treenata kahden kaverikoiran kanssa. Vuoden treenit ja lajiin perehtyminen ei mennyt hukaan, syksyllä 2015 sekä Tyyne että Miina läpäisivät noutajien taipumuskokeen. Rauha suoritti taipumuskokeen keväällä 2018.

Taipumuskokeen suorittaminen on edellytys esimerkiksi Suomen Muotovalio-tittelin saavuttamiseksi. Ei siis riitä, että on nätti näyttelyissä, vaan pitää olla myös käyttöominaisuuksia. Niitä testataan taipumuskokeessa kolmessa eri osiossa: vesityö, hakuruutu ja kanijälki. Taipumuskokeen suorittaminen hyväksytysti antaa myös mahdollisuuden osallistua muihin nome-kokeisiin.

Miina vuotiaana treeneissä.
(c) Kreeta Holopainen


Näyttelyt

Näyttelyissä löytyy paljon erilaista tarjontaa. Pentunäyttelyitä, jotka ovat epävirallisia, mutta niissä on hauska käydä harjoittelemassa. On Erikoisnäyttelyitä eli erkkareita, jotka on useimmiten suunnattu vain yhdelle tai muutamalle rodulle. Löytyy ryhmänäyttelyitä eli ryhmiksiä, jotka on suunnattu tietyille roturyhmille (esim. labbis kuuluu ryhmään 8). Vielä löytyy kaikkien rotujen näyttelyitä (KR), kansainvälisiä näyttelyitä (KV) ja Nord-näyttelyitä (NORD). Labradorien osalta järjestetään vielä epäviralliset Club Show ja Puppy&veteran show. Erilaista tarjontaa siis löytyy. Ja toki kun kotimaan näyttelyt on jo niin nähty, niin voi lähteä ulkomaille! Baltia, Ruotsi ja Venäjä taitavat olla tällä hetkellä suosituin näyttelykohde meille suomalaisille, onpahan sitä itsekin tullut ulkomailla pyörittyä jo kiitettävästi. 


Tyyne ja Hugo Tallinnassa parikilpailun BIS4 helmikuussa 2015, esittäjänä Kreeta Holopainen
(c) Sini Harju

Näyttelyissä minua viehättää jotenkin se tunnelma ja se, että näkee ja tutustuu samanhenkisiin ihmisiin. Toki on ihan mieletöntä ja huippua kun se oma koira pärjää ja menestyy. Labbiksia on näyttelyissä usein valtavat määrät, mutta kehän laidalla tapaa mukavia ihmisiä ja saa nähdä paljon erilaisia koiria. Tuomareillakin on eriäviä mielipiteitä ja toisille tietyt ominaisuudet ovat tärkeämpiä kuin toisille. On mielenkiintoista seurata myös tuomaria, mitä hän arvostaa missäkin koirassa.
Miina Tallinnassa VSP, JUK1, JSERT, ROP JUN
(c) Sini Harju

Perustottelevaisuus

Varsinaisesti Tokoon ei ole ainakaan vielä syttynyt suurta innostusta meidän perheessä. Peruskuvioita tulee kuitenkin tietysti harjoitella ja ollaan kaikkien koirien kanssa käyty koulutuksissa ja harjoitultu tietysti myös itse kotioloissa.


Rallytoko

Rallytokossa koira suorittaa ohjaajan kanssa tuomarin etukäteen suunnitteleman tehtäväradan saaden siitä pisteitä. Myös aika ratkaisee tässä lajissa. Rallytokossa koiraa saa kehua läpi radan, mutta palkkaus suoritetaan vasta radan jälkeen.

Vesipelastus

Miinan kanssa suoritimme soveltuvuuskokeen 1.7.2018. Tyyne ja Rauha aloittivat harjoitukset loppukesästä 2018, Miinan kanssa kisattiin AVO-luokassa. Kesällä 2019 päästiin Miinan kanssa voittajaluokkaan ja Rauhan kanssa suoritimme soveltuvuuskokeen. Kesällä 2020 kokeita ei saanut järjestää.  Tyyne pääsi vepekokeisiin heinäkuussa 2021 ja kahden viikonlopu  aikana suoritti soven ja siirtyi AVO-luokkaan. Vepe on aivan mahtava harrastus, josta meillä on innostuttu ihan täysillä. 

Miina Tallinnassa kesällä 2015
(c) Sini Harju



Vepetreenit Lohjalla kesällä 2021





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti